Mendel sai selville herneillä tekemillään risteytyskokeilla, että kun risteytetään kaksi heterotsygoottista dominoivaa ominaisuutta ilmentävää F1-polven yksilöä, syntyy dihybridiristeytyksessä dominoivaa ja resessiivistä ominaisuutta ilmentäviä yksilöitä lukusuhteessa 9:3:3:1. Ominaisuudet yhdistyivät jälkeläisissä uudelleen, joten tapahtui geneettistä rekombinaatiota. Ilmiö selittyy vastinkromosomien sattumanvaraisella asettumisella jakotasoon meioosissa = ominaisuuksien mendelöinti.
Keskeisenä asiana kappaleessa esitetään myös tekijäinvaihdunta eli crossing over. Se on tapahtuma meioosissa, jossa kromosomin geenien kytkentäryhmä purkautuu ja näin vastinkromosomien kromatidit vaihtavat osia synnyttäen kiasman. Tapahtuma on todennäköisempi geeneillä, jotka sijaitsevat kromosomissa kaukana toisistaan, koska lähekkäin sijaitsevat periytyvät usein yhdessä.
Geenien sijaintia voidaan testata testiristeytyksellä: Jos geenit sijaitsevat samassa kromosomissa, uusia ominaisuusyhdistelmiä ilmentäviä jälkeläisiä syntyy alle puolet kokonaismäärästä. Jos tällaisia jälkeläisiä syntyy yli puolet, tiedetään geenien periytyvän mendelöimällä ja sijaitsevan eri kromosomeissa. Jos taas uusia ominaisuusyhdistelmiä ei synny lainkaan, on geenien kytkentä tiukkaa laatua. Geenikartoituksessa on hyödynnetty näillä menetelmillä saatua tietoa siitä, että geenien kytkennän purkautuessa uusien jälkeläistyyppien protenttiosuus jälkeläistöstä = geenien etäisyys kytkentäryhmässä.
 |
| Crossing over eli tekijäinvaihdunta Lähde: http://www.baileybio.com/plogger/images/biology/powerpoint_-_cell_growth___division/crossing_over.jpg |
Myös määrällisten ominaisuuksien periytyminen käsiteltiin kappaleessa 14: suurin osa kaikista ominaisuuksista on määrällisiä eli kvantitatiivisia eli ääripäiden välissä on paljon keskiarvoa edustavia jälkeläisiä. Syntyyn vaikuttavat useat geenit, joten periytymistapa on polygeeninen. Näin periytyy esimerkiksi ihmisen ihonväri.
UUSI KÄSITE:
Segregaatiosääntö = Mendelin 1., lohkeamissääntö. Kahden erilaisen homotsygootin eli AA ja aa jälkeläiset ovat samanlaisia heterotsygootteja Aa ja niiden ilmiasussa näkyy dominoiva ominaisuus.
Omassa elämässäni olen joskus pohtinut, miksi ihmisillä on ihossaan niin monia eri pigmenttejä. Nyt tiedän, että ihonvärejä ei ole vain esim. täysin tummaa ja täysin vaaleaa, koska ihonväri periytyy polygeenisesti ja on näin määrällinen ominaisuus. Täysin tumman ihon ja täysin vaalean ihon väliin mahtuu siis runsaasti välimuotoja.
Tulevaisuudessani voin käyttää oppimiani asioista määrällisistä ominaisuuksista vaikka siten, että tiedän myös ympäristön vaikuttavan niihin. Voin painottaa vaikka omalle lapselleni tulevaisuudessa, että jos aamupuuro jätetään syömättä, ei kasveta pituuttakaan. Lisäksi pituuskasvun väheneminen on taas yksi hyvä syy olla koskaan aloittamattakaan tupakointia, sillä se estää geenejä saavuttamasta yksilön maksimipituuden.
KYSYMYS:
Mitä muita määrällisiä ominaisuuksia ihmisellä on ihonvärin ja pituuden lisäksi?
Wikipediassa mainitaan ihon värin ja pituuden lisäksi ihmisen laadullisiksi ominaisuuksiksi muun muassa paino, ruumiinrakenne, hiusten väri ja henkiset ominaisuudet kuten luonne ja älykkyys (joihin kuitenkin ympäristöllä hyvin merkittävä vaikutus, vain pohja on biologinen).
TEHTÄVÄ: s. 113 t. 5ab
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti