13. Sukupuolen määräytyminen

Kappaleessa 13 keskeisintä ovat suupuolenmääräytymistavat.

Sukupuolet ovat suvullisesti lisääntyvillä eliöillä erilaisia esimerkiksi käyttäytymiseltään, väritykseltään ja rakenteeltaan. Kasveillakin on erotettavissa eri sukupuolet (esim. heteet ja emit eri yksilöissä). Jotkin lajit pystyvät tuottamaan itse muna- ja siittiösoluja (hermafrodiitti) , hedelmöittäen näin itse itsensä, mutta useinmiten ne käyttävät lisääntyessään ristisiitosta, sillä se lisää muuntelua.  Partenogeneettiset lajit taas lisääntyvät neitseellisesti: naaraat tuottavat jälkeläiset ilman hedelmöitystä munasoluista.

Kasteliero on hermafrodiitti
Lähde: http://www.kolumbus.fi/terho.pelkonen/Kastemato.JPG

Kirvat voivat lisääntyä partenogeneettisesti
Lähde: http://www.biotus.fi/DowebEasyCMS/Sivusto/Kuvat/kasvintuhoojat_kasvihuone/persikkakirva_kilpinen.jpg

Sukupuolikromosomiin liittyvässä sukupuolen määräytymisessä keskeistä on, että sukupuoli määräytyy sukupuolikromosomin ehdoilla.

• Nisäkkäillä naaraat ovat XX ja urokset XY, eli Y-kromosomi määrää hedelmöittymisessä jälkeläisen sukupuolen.
• Linnuilla, perhosilla ja joillain matelijoista koirailla sukupuolikromosomi on ZZ ja naarailla ZW.
• Osalla hyönteisistä koirailla on yksi kromosomi vähemmän kuin naarailla. Tämä tyyppi on nimeltään X0.
• Sosiaalisilla hyönteisillä, kuten muurahaisilla ja mehiläisillä, koiraat ovat haploidisia (kehittyvät partenogeneettisesti).

Sukupuoli voi määräytyä myös ympäristön mukaan.

• Joillain matelijoista vaikuttaa munien kehittymisympäristön lämpötila.
•  Vesissä elävillä selkärangattomilla sukupuoli voi vaihtua iän karttuessa.
• Tähtimadon sukupuoli määräytyy siten, että toukan jäädessä ajelehtimaan vapaana siitä tulee naaras ja jos se törmää saman lajin naaraaseen, kehittyy siitä koiras.

Ihmisen sukupuolikromosomeissa sijaitseva perimä periytyy omanlaisellaan tapaa. Miehen sukupuolikromosomin Y SRY-geeni aiheuttaa testosteroinin tuottamisen ja kivesten kasvun ---> jos ei olisi SRY:tä, syntyisi vain naaraita.
 X-kromosomin geenien resessiiviset alleelit aiheuttavat punaviherheikkoutta, lihasrappeumasairautta ja hemofiliaa, ja ne ilmenetessään ne löydetään useinmiten miehiltä (naisilla epätodennäköisempi, koska pitäisi periä resessiivinen alleeli molemmilta vanhemmilta). Dominoiviakin sairauksia voi X:n kautta periytyä, mutta ne ovat melko harvinaisia.

Ominaisuuksien periytymistapoja tutkitaan usein sukupuun avulla: katsotaan, kuinka mikäkin ominaisuus ilmenee peräkkäisissä sukupolvissa. Näin voidaan selvittää esimerkiksi onko jokin tauti resessiivisesti vai dominoivasti periytyvä ja sijaitseeko geeni autosomissa vai sukupuolikromosomissa.

UUSI KÄSITE:

Kantaja = Yksilö, joka "kantaa" jotakin resessiivistä alleelia, joten se ei ilmene yksilössä, mutta alleelin ominaisuus periytyy jälkeläiselle.

Omassa elämässäni olen joskus tehnyt sukupuuni, mutten tosin tutkien genotyyppiäni.

Tulevaisuudessa voin käyttää tietojani sukuni eri tautien perinnöllisyydestä hyväksi vaikka pohtiessani, että onko lapsillani riski sairastua johonkin niistä.

KYSYMYS:

Mitä tapahtuu henkilölle, joka sairastaa hemofiliaa?

Wikipedian mukaan " veren hyytyminen on häiriintynyt jonkin hyytymistekijän puutteesta johtuen" ja "Hemofiliapotilaille on tyypillistä kivulias verenvuoto niveliin, mikä on yleisesti ottaen suurempi ongelma kuin vuoto kuiviin pienistä haavoista. Verenvuototaudin vakavuus vaihtelee, ja vaikkei sitä voida parantaa, sitä pystytään usein hoitamaan antamalla tarvittavaa hyytymistekijää suonensisäisesti".

TEHTÄVÄ: s. 104 t. 3ab

a.) Partenogeneesi = neitseellinen lisääntyminen, munasolusta tuotetaan jälkeläisiä ilman hedelmöittymistä
Haploidia = kromosomisto, jossa jokaista kromosomia vain yksi ---> jokaisesta geenistä vain yksi alleeli

b.)