Tärkein oppimani asia kappaleesta 12 on ominaisuuksien periytyminen ja niiden tutkiminen monohybridiristeytyksellä.
Ominaisuuksien periytyminen vanhemmilta jälkeläisille perustuu geeneihin ja niiden eri alleeleihin. Yksilö on samaperintäinen eli homotsygootti, jos sillä on kummassakin vastinkromosomissa sama alleeli. Kyseessä on heterotsygootti eli eriperintäinen, jos alleelit ovat erilaiset.
Vallitsevan eli dominoivan alleelin vaikutus näkyy yksilön ilmiasussa aina, mutta genotyyppiä (AA tai Aa) ei voi ulkoisilla seikoilla päätellä. Peittyvien eri resessiivisten alleelien vaikutus näkyy ulospäin vain, jos genotyyppi on resessiivinen homotsygootti (eli aa).
Yhden geenin periytymistä voidaan tutkia monohybridiristeytyksellä. Koska meioosissa kromosomien lukumäärä puolittuu, jokaisesta kromosomiparista vain toinen löytää matkansa sukusoluun. Jos vanhemman genotyypistä tulee homotsygoottinen, syntyy vain yhdenlaisia sukusoluja. Heterotsygoottisella puolestaan on kahdenlaisia sukusoluja (AA ---> sukusolut A ja A, Aa ---> sukusolut A ja a). Vanhempien jälkeläisillä on samanverran kromosomeja kuin vanhemmillaan, mutta genotyyppi ja fenotyyppi voi olla erilainen.
Kasvin- ja eläinjalostuksessa perimää selvitetään yleensä testiristeytyksen avulla. Näin saadaan selville, sisältääkö yksilön perimä yhden vai kaksi dominoivaa alleelia (dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö risteytetään resessiivistä ominaisuutta ilmentävän yksilön kanssa ---> jälkeläisten fenotyyppi paljastaa, onko kyseessä homo- vai heterotsygootti).
Periytymistapa voi olla myös välimuotoinen tai yhteisvallitseva. Välimuotoisessa periytymisessä ominaisuusparin alleelit ilmenevät yhdessä tasavertaisesti. Kumpikin alleeli siis vaikuttaa yksilön ulkoasuun, jolloin syntyy alleelien välimuoto (esim. punaiset ja valkoiset kukat ---> välimuoto vaaleanpunainen). Yhteisvallitsevassa periytymisessä tasavertaiset alleelit ilmenvät kumpikin erillisinä heterotsygootissa. Siinä on kaksi dominoivaa alleelia, jotka molemmat jättävät geenituotteensa yksilöön (esim. ihmisen veriryhmät).
UUSI KÄSITE:
Letaalialleeli = Harvinainen geenimuoto, joka tappaa yksilön ennen lisääntymisikään pääsyä tai jo sikiövaiheessa. Elävät yksilöt ovat aina heterotsygootteja näiden alleelien suhteen. Letaalialleelisiin eivät päde normaalit jälkeläisten lukusuhteet, sillä homotsygoottiset jälkeläiset kuolevat.
Omassa elämässäni olen joskus miettinyt, miksi jotkut ihmiset saavat kielensä torvelle ja jotkut eivät. Nyt tiedän, että ilmiö perustuu alleeleihin. Kielensä rullalle saavien genotyyppi on Aa tai AA ja niillä, jotka eivät saa kieltään rullalle genotyyppinä on aa.
Tulevaisuudessa voin käyttää tietojani vaikka veriryhmien yhteensopivuudesta hyväksi esimerkiksi jossakin hätätilanteessa, joka vaatii verensiirtoa: jos ihmisen veriryhmä on A, ei hänelle voi antaa B-verta, koska muuten vaarana on hyytymä verenkierrossa, joka voi johtaa kuolemaan. 0-tyypin verta omistava ihminen on hyvä yleisluovuttaja, kun AB taas yleisvastaanottaja.
Ominaisuuksien periytyminen vanhemmilta jälkeläisille perustuu geeneihin ja niiden eri alleeleihin. Yksilö on samaperintäinen eli homotsygootti, jos sillä on kummassakin vastinkromosomissa sama alleeli. Kyseessä on heterotsygootti eli eriperintäinen, jos alleelit ovat erilaiset.
Vallitsevan eli dominoivan alleelin vaikutus näkyy yksilön ilmiasussa aina, mutta genotyyppiä (AA tai Aa) ei voi ulkoisilla seikoilla päätellä. Peittyvien eri resessiivisten alleelien vaikutus näkyy ulospäin vain, jos genotyyppi on resessiivinen homotsygootti (eli aa).
Yhden geenin periytymistä voidaan tutkia monohybridiristeytyksellä. Koska meioosissa kromosomien lukumäärä puolittuu, jokaisesta kromosomiparista vain toinen löytää matkansa sukusoluun. Jos vanhemman genotyypistä tulee homotsygoottinen, syntyy vain yhdenlaisia sukusoluja. Heterotsygoottisella puolestaan on kahdenlaisia sukusoluja (AA ---> sukusolut A ja A, Aa ---> sukusolut A ja a). Vanhempien jälkeläisillä on samanverran kromosomeja kuin vanhemmillaan, mutta genotyyppi ja fenotyyppi voi olla erilainen.
Kasvin- ja eläinjalostuksessa perimää selvitetään yleensä testiristeytyksen avulla. Näin saadaan selville, sisältääkö yksilön perimä yhden vai kaksi dominoivaa alleelia (dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö risteytetään resessiivistä ominaisuutta ilmentävän yksilön kanssa ---> jälkeläisten fenotyyppi paljastaa, onko kyseessä homo- vai heterotsygootti).
Periytymistapa voi olla myös välimuotoinen tai yhteisvallitseva. Välimuotoisessa periytymisessä ominaisuusparin alleelit ilmenevät yhdessä tasavertaisesti. Kumpikin alleeli siis vaikuttaa yksilön ulkoasuun, jolloin syntyy alleelien välimuoto (esim. punaiset ja valkoiset kukat ---> välimuoto vaaleanpunainen). Yhteisvallitsevassa periytymisessä tasavertaiset alleelit ilmenvät kumpikin erillisinä heterotsygootissa. Siinä on kaksi dominoivaa alleelia, jotka molemmat jättävät geenituotteensa yksilöön (esim. ihmisen veriryhmät).
UUSI KÄSITE:
Letaalialleeli = Harvinainen geenimuoto, joka tappaa yksilön ennen lisääntymisikään pääsyä tai jo sikiövaiheessa. Elävät yksilöt ovat aina heterotsygootteja näiden alleelien suhteen. Letaalialleelisiin eivät päde normaalit jälkeläisten lukusuhteet, sillä homotsygoottiset jälkeläiset kuolevat.
Omassa elämässäni olen joskus miettinyt, miksi jotkut ihmiset saavat kielensä torvelle ja jotkut eivät. Nyt tiedän, että ilmiö perustuu alleeleihin. Kielensä rullalle saavien genotyyppi on Aa tai AA ja niillä, jotka eivät saa kieltään rullalle genotyyppinä on aa.
Tulevaisuudessa voin käyttää tietojani vaikka veriryhmien yhteensopivuudesta hyväksi esimerkiksi jossakin hätätilanteessa, joka vaatii verensiirtoa: jos ihmisen veriryhmä on A, ei hänelle voi antaa B-verta, koska muuten vaarana on hyytymä verenkierrossa, joka voi johtaa kuolemaan. 0-tyypin verta omistava ihminen on hyvä yleisluovuttaja, kun AB taas yleisvastaanottaja.
 |
| Mitkä veriryhmät sopivat yhteen? Lähde: http://doaudit.fi/blog/wp-content/uploads/2011/05/veriryhm%C3%A4t.png |
KYSYMYS:
Mitä dominoivia ominaisuuksia ihmisillä on?
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=1fe94cc6-64a2-403f-9c3c-44acbaac579d sanotaan kirjassa Koulun biologia, lukio 2: perinnöllisyys ja evoluutio (1999) kerrottaneen, että dominoivia ominaisuuksia ovat muun muassa pisamaisuus, hymykuopat, paksuhuulisuus, suurisilmäisyys, kärjellinen hiusten linja, kyky panna kieli rullalle, nipukallinen korva, tummat hiukset, kiharat hiukset, varhainen kaljuuntuminen, runsas karvoitus ja käyrät sormet.
TEHTÄVÄ: s. 95 t. 6ab
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti