10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa

Lähetti-rna:n aminohappotaulukko
Lähde: https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/biologia/symbioosi2/vy/mediamappi/ky2/k2011_8:file/photo/359ee4ddeada87aaba47a1fb06e610cd38a119d9/K2011_8.png

Kappaleen 10 tärkein asia on proteiinisynteesi.

Saman geenin eri muodoissa eli alleeleissa on hieman toisistaan poikkeava emäsjärjestys, jonka vuoksi yksilöillä syntyy soluissaan erilaisia proteiineja; tästä johtuu yksilöiden erilainen ulkonäkö. Proteiineja solut tarvitsevat esimerkiksi hormoneiksi, solukalvon rakentamiseen ja entsyymeiksi.

Proteiinien rakenne, aminohappojärjestys, riippuu dna:n emäsjärjestyksestä. Emäksiä tulkitaan kolmen ryhmissä; jokainen kolmikko eli kodoni = tietty aminohappo. Geenit päättyvät aina kolmeen lopetuskodoniin.

Proteiinisynteesin tarkoitus on valmistaa soluja tuman dna:ssa solun käyttöön. Tärkein osa, aminohappoketjun muodostaminen, suoritetaan ribosomien pinnalla solulimassa. Toimituksen ohjeet saadaan tuman kromosomeista. Lähetti-rna on viestinviejä, joka kuljettaa tämän ohjeen kromosomeista ribosomiin. Ribosomi-rna on soluelin solulimassa ja solulimakalvostolla; se osallistuu proteiinin rakentamiseen. Siirtäjä-rna puolestaan tuo aminohapot ribosomin käsittelyym.
 Proteiinin valmistuksessa solussa tapahtuu seuraavasti:

Dna aukeaa emästen välisten sidosten irrotessa --> lähetti-rna rakennetaan, se kopioi geenin ja vie sen solulimaan --> l-rna siirtyy ribosomille, kuten myös s-rna aminohappojen kanssa --> s-rnat ja l-rnat pariutuvat antikodonien ja kodonien avulla ja aminohappojen välille tulee peptidisidos, joka pitenee pitenemistään --> lopun lopetuskodonin vaikutuksesta l-rna ja ribosomi hellittävät otteensa toisistaan --> proteiinin valmistus jatkuu solulimakalvostossa ja Golgin laitteessa (tertiäärirakenne!)



Mutaatiot, eli perimän pysyvät muutoksen, ovat mutageenien aiheuttamia (esim. jotkin kemikaalit, ionisoiva säteily). Muutoksia voi tapahtua sekä somaattisissa että sukusoluissa (joista mutaatiot periytyvät suvullisesti lisääntyvillä). Geenimutaatio on muutos dna:n emäsjärjestyksessä. Yleensä mutaatiot eivät ole hyväksi, mutta niiden synnyttämät alleelit ovat tärkeitä muuntelun kannalta.

UUSI KÄSITE:

Emäsparisääntö = Dna:n ja rna:n emäksiä koskeva sääntö, joka määrää mikä emäs on mitäkin emästä vastapäätä (adeniini-tymiini, guaniini-sytosiini)

Omassa elämässäni olen usein miettinyt mistä mutaatiot johtuvat ja nyt tiedän paremmin asiaan perehtyneenä. Tulevaisuudessani voin käyttää oppimiani asioita hyödyksi esimerkiksi niin, että osaan välttää mutageenisiä tekijöitä, sillä osa niistä voi aiheuttaa myös syöpää. Tällaisia asioita ovat muun muassa tupakan karsinogeeniset aineet, ionisoiva säteily ja osa kemikaaleista.

KYSYMYS:

Mitä kromosomimutaatiossa tapahtuu?

Kromosomimutaatiossa kromosomin rakenne muuttuu paljon. Kromosomi voi esimerkiksi lyhentyä tai pidentyä, jolloin perimä muuttuu. Myös geenien järjestys voi muuttua vaikkei kromosomi pitenisi tai lyhenisi. Kromosomimutaatio on kaikissa näissä tapauksissa haitallinen. Lähde ja lisätietoa: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/09_perinnollisyys/05_kromosomimutaatiot?C:D=gjbH.exAJ&m:selres=gjbH.exAJ

TEHTÄVÄ: s. 77 t. 1

emäs = dna:n vaihteleva osa

proteiini = solun toiminnallisia ja rakenteellisia molekyylejä

aminohappo = proteiinien rakennusaine

dna = perinnöllisen informaation sisältävä molekyyli

geeni = tietynmittainen dna:n osa

rna = molekyylejä on kolmenlaisia, ja ne valmistetaan suoraan dna:n ohjeiden mukaan