1. Eliöiden solut muistuttavat toisiaan

Kasvisolu

Eläinsolu

Kuvien lähteet: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/bi/bi2/04_solun_rakenne/06_eukaryoottisolu/embedded2 ja http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/06/Kasvisolu.png/300px-Kasvisolu.png


Tärkein oppimani asia kappaleesta on, että solujen nerokas rakenne ja aineenvaihduntakyky ovat asioita, jotka ovat ominaisia kaikille maapallon eliöille. Solut ovat kaikilla eliöillä yhtä pieniä, vaikka eliöiden kokoerot vaihtelavatkin suuresti. Solujen pienuuden etuja ovat muun muassa se, että niiden pinta-ala on suuri tilavuuteen verrattuna (nopea aineiden vaihto, aineiden kuljetusmatkat lyhyitä) ja monet pienet solut muodostavat eliön (yhden solun tuhoutuminen ei haittaa; erityisen tarpeellista eliöillä, joilla on paljon erilaisia soluja). Solut ovat eliniältään lyhytaikaisia, jotkin solut tosin elävät pitempään (esim. ihmisen lihas- ja hermosolut). Myös hyvin tärkeä ominaisuus soluissa on niiden kyky erikoistumiseen.
 Eläimillä kasvit muodostavat kudoksia ja kasveilla solukkoja. Kudokset ja solukot ovat rakenteeltaan samanlaisten ja johonkin tiettyyn "tehtävään" erikoistuneiden solujen ryhmittymiä. Eläimillä tärkeimpiä ovat epiteeli- eli pintakudos (kehon ulko- ja sisäpinnat, tehtävänä mm. suojaus, esim. iho, suoliston sisäpinta), lihaskudos (pitkät lihassolut, joissa supistumiskykyiset proteiinit, tehtävänä liikkeen tuotto), hermokudos (neuronit, tehtävänä aistiminen ja tiedonvälitys) ja tukikudos (sidekudos, luukudos, rasvakudos, rustokudos, veri, tehtävänä mm. rakenteiden yhteenliittäminen ja elinten suojaaminen) ja kasveilla kasvu-, perus- ja johtosolukot, joista rakentuvat kasvin osat.

UUSI KÄSITE:

Epiteeli- eli pintakudos = kehon ulko- ja sisäpinnoilla (iho, suoliston sisäpinta), suojaa elimiä, säätelee aineiden kulkua, eritteiden ja hormonien valmistusta, lisäksi iho tuntoaistii

Omassa elämässäni olen huomannut solujen nopean uusiutumisen esimerkiksi nähdessäni pienen haavan parantuvan nopeaan tahtiin ja saunassa ihoa hangatessani niin että kuollut ihosolukko irtoaa.
Tulevaisuudessa voin soveltaa tietoa vaikkapa, jos satun eksymään solubiologian alalle tai tutkiessani koulutöissä mikroskoopilla erilaisia näytteitä.

KYSYMYS:

Kuinka pitkä on solubiologin koulutus ja mitä siihen sisältyy?

Jyväskylän yliopiston nettisivuilta löytyi hyvä sairaalasolubiologin koulutusta koskeva artikkeli, josta sain melko tyhjentävän vastauksen kysymykseeni: https://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/jatko-opiskelu/sairaalasolubiologi.

TEHTÄVÄ: s. 12 t. 1 ja 2